Alfido blogi

Kansantajuisia kirjoituksia elintapamuutoksia ja arjen hallintaa helpottamaan ilman turhaa pönötystä ja tieteellistä jargonia. Hyvän olon tähden!

Kun mulla on tunteet – tunnesyöminen ja painonhallinta

Kun mulla on tunteet – tunnesyöminen ja painonhallinta

VIERASKYNÄKIRJOITUS

Dosentti Hanna Konttinen toimii Suomen Akatemian tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa sosiaalipsykologian oppiaineessa. Hän on tutkinut ruokavalintoihin liittyviä tekijöitä sekä psykososiaalisten tekijöiden ja painonmuutosten välisiä yhteyksiä. Osoituksena korkeatasoisesta tutkimuksesta hän on saanut nuoren tutkijan palkinnot sekä eurooppalaiselta lihavuustutkimusjärjestö EASO:lta 2015 että eurooppalaiselta terveyspsykologian järjestö EHPS:ltä 2016.

--

”Näin selätät tunnesyömisen”
”Tunnesyöminen kuriin helpoilla vinkeillä”
”Tunnesyöminen onkin itsensä huijausta”

Yllä olevat otsikot saattavat kuulostaa tutuilta – tunnesyöminen on usein esillä naistenlehdissä ja muualla mediassa, mutta aihepiiriä on myös tutkittu useiden vuosikymmenien ajan. Erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla kehitettiin useampia tunnesyömistä kartoittavia kyselylomakkeita ja myöhemmin näitä mittareita on hyödynnetty sekä kokeellisissa että kyselytutkimuksissa. Mitä tunnesyömisestä ja sen yhteydestä painonhallintaan sitten tiedetään tutkimusten perusteella?

Tunnesyömisellä tarkoitetaan taipumusta säädellä negatiivisia tunnetiloja syömisen avulla. Toisin sanoen, tunnesyömisessä erilaiset negatiiviset tunteet ja tilanteet johtavat lisääntyneeseen syömiseen. Syödyt ruoat ovat sellaisia, jotka tuottavat mielihyvää – pääasiassa runsaasti hiilihydraattia sisältäviä. Tutkimuksissa tunnesyöminen onkin yhdistetty runsaampaan makeiden ja suolaisten energiapitoisten ruokien (mm. makeat ja suolaiset leivonnaiset, suklaa, makeiset ja erilaiset pikaruoat) kulutukseen sekä suurempaan painoindeksiin ja painon nousuun. Monet syövät joskus väsymykseen, alakuloisuuteen, stressiin, tylsyyteen tai ärtymykseen tai palkitsevat itseään syömisellä, mutta painonhallintaa tunnesyöminen vaikeuttaa silloin, jos syömisestä tulee pääasiallinen tapa kohdata ja säädellä negatiivisia tunteita.

Tunnesyömisellä tarkoitetaan taipumusta säädellä negatiivisia tunnetiloja syömisen avulla.

Tunnesyömisestä puhuttaessa on tärkeää muistaa, että tunteet ja syöminen kietoutuvat toisiinsa monin tavoin ja tämän vuorovaikutuksen taustalla on niin biologisia kuin psykologisia ja sosiaalisia prosesseja. Opimme yhdistämään syömisen ja hyvän olon elämän alkumetreistä lähtien. Ruoka ja ravinnonsaanti ovat kirjaimellisesti elintärkeitä, joten on helppo ymmärtää, että syöminen tuottaa luonnostaan mielihyvää. Ruoka ja yhdessä syöminen ovat myös kiinteä osa sosiaalista kanssakäymistä, asioista iloitsemista sekä erilaisten saavutusten juhlistamista. Toisaalta syöminen saattaa tuottaa ahdistuksen ja syyllisyyden tunteita erityisesti laihduttajien ja painoaan tarkkailevien keskuudessa. Eli tiivistettynä voisi todeta, että tunnetilat vaikuttavat päivittäisiin ruokavalintoihin ja näillä valinnoilla on puolestaan vaikutuksia mielialaan sekä lyhemmällä että pidemmällä aikavälillä esimerkiksi kehon ravitsemustilan kautta.

Tunnetilat vaikuttavat päivittäisiin ruokavalintoihin ja näillä valinnoilla on puolestaan vaikutuksia mielialaan sekä lyhemmällä että pidemmällä aikavälillä esimerkiksi kehon ravitsemustilan kautta.

Tutkimuksissa on havaittu, että sekä syömisen vähentyminen että lisääntyminen negatiivisten tunteiden seurauksena ovat tavallisia ilmiöitä. Kun tutkittavia on pyydetty arvioimaan, syövätkö he tavallista enemmän, saman verran kuin yleensä vai tavallista vähemmän päivittäisissä stressaavissa tilanteissa, keskimäärin noin puolet (38-72%) vastaajista on arvioinut syömisensä vähentyvän, kun taas noin 28-50% vastaajista on arvioinut syömisensä lisääntyvän. Toisaalta vakavat ja akuutit stressitilanteet johtavat lähes poikkeuksetta ruokahalun ja syömisen vähenemiseen kaikilla ihmisillä. Kehomme reagoi tällöin samalla tavalla kuin tuhansia vuosia sitten käynnistäen monimutkaisen sarjan fysiologisia muutoksia, joiden tarkoituksena on valmistaa ihminen joko pakenemaan tai taistelemaan. Verenkiertoon vapautuu mm. glukoosia ja kylläisyyden tunne lisääntyy. Tunnesyöminen liittyykin jokapäiväisempiin negatiivisiin tunnetiloihin tai stressaaviin tapahtumiin. 

Tunnesyöminen on yleisempää masennusoireista kärsivillä, joten masentunut mieliala voi olla yksi tekijä sen taustalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki masentuneet olisivat taipuvaisia tunnesyömiseen tai että tunnesyöminen olisi aina merkki masennuksesta. Masennus on monimuotoinen ilmiö ja se voi vaikuttaa ruokahaluun ja painonhallintaan eri tavoin. Varsinaisista masennustiloista melankoliseen masennukseen liittyy usein ruokahalun heikentyminen ja laihtuminen, kun taas epätyypillisessä masennuksessa ruokahalu ja paino ovat selvästi lisääntyneet. 

On lisäksi mahdollista, että ihminen ajattelee olevansa taipuvainen tunnesyömiseen, mutta ruokatottumuksia tarkemmin selvitettäessä käy ilmi, että kyse on enemmänkin todellisesta nälästä, joka johtuu epäsäännöllisestä ateriarytmistä tai liian vähäisestä energian saannista päivän aikana. Mustavalkoinen ja joustamaton syömisen rajoittaminen on tutkimuksissa yhdistetty lisääntyneeseen tunnesyömiseen ja muihin syömisen hallinnan haasteisiin. Joustavuus ja herkut kuuluvat tasapainoiseen syömiseen eikä itseltään kannata kategorisesti kieltää sellaisia ruokia, jotka ovat mieluisia. 

On lisäksi mahdollista, että ihminen ajattelee olevansa taipuvainen tunnesyömiseen, mutta ruokatottumuksia tarkemmin selvitettäessä käy ilmi, että kyse on enemmänkin todellisesta nälästä, joka johtuu epäsäännöllisestä ateriarytmistä tai liian vähäisestä energian saannista päivän aikana.

Lopuksi

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on keskiössä, kun tavoitellaan pysyvää painonhallintaa ja haetaan ratkaisuja mahdolliseen tunnesyömiseen. Asian käsittelystä psykologin tai muun mielen asiantuntijan kanssa voi olla hyötyä – tällöin omiin ajattelu- ja käyttäytymismalleihin on mahdollista saada ulkopuolista perspektiiviä. Tunnesyömisessä on kyse tavasta kohdata ja käsitellä negatiivisia tunteita ja stressiä, joten yksi keino sen vähentämiseksi on vaihtoehtoisten stressinhallintakeinojen etsiminen ja omaksuminen. Toisaalta vaikeassa elämäntilanteessa kyse saattaa olla uusia stressinhallintakeinoja suuremmista asioista ja muutoksista. Uusien keinojen tapauksessa kannattaa miettiä, mitkä arkipäiviini yhdistettävissä olevat asiat tuottavat minulle mielihyvää ja auttavat vähentämään koettua stressiä kestävästi? Tässä voi saada useamman kärpäsen yhdellä iskulla! Monet terveyden kannalta keskeiset elämäntavat, kuten monipuolinen liikunta ja riittävä uni, lieventävät myös stressiä ja auttavat syömisen hallinnassa.

Hanna Konttinen
hanna.konttinen@helsinki.fi

Kirjallisuutta
Macht, M. (2008). How emotions affect eating: A five-way model. Appetite, 50(1), 1-11.
Konttinen, H. (2012). Dietary habits and obesity: the role of emotional and cognitive factors. Doctoral Dissertation. Publications of the Department of Social Research 2012:2.

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

OTA YHTEYTTÄ
OTA YHTEYTTÄ